Vihdoin ja viimein! Ei se tuskan takana ollutkaan! Nyt sitten ollaan virallisesti lomalla. Tai ainakin lomalla yliopistolta. Työt on eriasia ja niitä mietitään myöhemmin. Huomasin juuri Twitteriä päivitellessäni, että jäin ajattelemaan mitä kaikkea eroa on sanoilla vacation ja holiday. Ei siitä englannista näytä pääsevän missään eroon x) ja hyvä niin. Pitää pitää aivot vireessä kesän ajan ja miettiä kaikkea tuollaista asiaan kuulumatonta ja typerää josta suurinosa ihmisistä luultavasti ajattelee: "Ei ketään kiinnosta! Ole nyt jo hiljaa!". Sen kun. Minua sattuu kiinnostamaan. Ei voi mitään!
Rainy day. Now would be a... Ei hemmetti!! :DD Siis joo, nyt olis hyvä hetki alottaa mun kesän urakka eli Shakespearen lukeminen. Tilasin kuukausi sitten enkun kieliset Kootut Teokset -tiiliskiven, ja nyt ois hyvää aikaa alkaa pähkäilemään sen sortin Viljamin kieliopin ihmeellisyyksiä.
Tuntuu, että joka englannin kurssilla on ainakin jossain yhteydessä tullut esille William Shakespeare. Miten voi olla, että viidensadan vuoden jälkeen yksittäinen runoilija on niin suuressa roolissa, ettei siitä pääse millään eroon. Ei taida kyllä olla mikään ihmekkään jos ihminen keksii yli 1 700 normaalienglantiin jäänyttä sanaa. Yliopistolla on jopa erityinen kurssikin tyypin tuotoksista. Voi vaan kuvitella onko tällä vuosisadalla ketään sellaista kirjailijaa, joka muistetaan vielä puolen vuosituhannen päästä. Tuskin J.K Rowling sentään niin pitkälle pääsee ärsyttävällä Potter-maniallaan. Toivottavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti